Jokaisella on oma luotettava satamansa, johon voi purkaa laivan turvallisesti. Ilman sitoumuksia ja velvoitteita.

Esthan Satamassa oli muitakin, eräästä oli tullut erityisen tärkeä Esthan Satamalle. Tärkeämpi kuin Estha, tärkeämpi kuin kukaan. Esthan laiva ei enää vieraillut Satamassa niin usein ja lopulta vierailut loppuivat kokonaan.

Kyllä Estha tiesi, ettei satamia rakenneta yhdelle laivalle.

Aika oli pitkä, mutta nopea, ja lopulta Estha alkoi kaivata luotettuaan. Estha ilmoitti saapumisestaan ja tapauksesta tehtiin tapaus; kaikki laivat saapuivat samaan aikaan.

Estha tarkkaili Satamansa tärkeintä laivaa, se miellytti häntä. Enää ei ollut epäilystä miksi Satama oli tuolle kuunarille avoimempi kuin hänelle.

Tapausta juhlittiin merellä, laivat erkanivat Satamasta, ja kuunari yllytti Esthaa villiin leikkiin merellä. Estha epäröi, mutta huumassaan ajatteli sataman kyllä tarkkailevan ja puuttuvan leikkiin niin halutessaan.

Mutta kuunari oli liikkeellä pahoin aikein. Se yritti ajaa Esthan reitiltään mukaansa, mutta Estha oli uskollinen satamalle ja halusi kuunarin sekä hänen rantautuvan takaisin.

Satamaan saapui tieto leikistä. Satama antoi kuunarin rantautua, mutta Estha jätettiin merelle.

Siitä lähtien Esthan matka Satamaan on ollut myrskyn riepoittelema. Estha ei enää saa rantautua satamaansa. Joskus Estha kuitenkin näkee horisontissa pilkahduksen Satamasta. Kuunari laiturissaan.